Tapahtumat sinussa on totta!
Tunnistatko itsesi seuraavista kuvauksista?
Traumakeho
Häpeä, ylivireys, alivireys, turvattomuus, pelot, ahdistus, uupumus, epäjärjestys, univaikeudet, kun katsoisi omaa elämää ulkopuolelta jne.
Psyykkinen trauma = Psyykkinen trauma syntyy tilanteessa, joka on poikkeuksellisen järkyttävä, elintärkeitä asioita uhkaava tai katastrofaalinen. Traumaattinen tilanne voi olla esimerkiksi läheisen ihmisen kuolema, itsemurha lähipiirissä, vakava sairaus tai vammautuminen, onnettomuudet tai väkivallan kohteeksi joutuminen. Myös niin sanotut läheltä piti -tilanteet tai kokemus uhattuna olemisesta voi aiheuttaa psyykkisen trauman.
- Ylioppilaiden terveydenhuolta säätiö
Kuulostaako tutulle?
Sinulla saattaa olla niin sanottu traumakeho. Jatka lukemista niin selitän tätä hiukan tarkemmin! Sanotaan, että 30 ikävuoteen mennessä suurin osa ihmisistä on kokenut trauman. Minä ajattelen näin, että kaikilla meillä ihmisillä on kehoon jäänyt eri kokemuksia ja tapahtumia, jotka vaikuttavat olemassa olevaan hetkeen. Kyseessä ei tarvitse olla traumaa ja silti samat työkalut, vakauttamisharjoitteet, vireystilat ja niiden ymmärtäminen auttaa eheyttämään kehoa ja mieltä.
Koko se elämäntarina joka on sinussa, on sormenjälki eletystä elämästä. Totuus ajasta joka ei ole enää tässä hetkessä. Se on mennyt voimakas, hermoverkoston muistiin jäänyt kokemusketju. Olet päässyt pitkän matkaa ehkä oireettomana tai voimakkaasti oirehtivana, mutta ollut tietämätön siitä mistä kaikki tämä epäjärjestys johtuu!
Olet saattanut kokea olevan erilainen kuin muut, ja tuntenut ettet kuulu joukkoon. Saattaa olla ettet ole löytänyt paikkaasi vaikka olet sitä kovasti etsinyt. Voimakkaat häpeän tunteet ovat saattaneet eristää sinut muista ihmisistä miltei kokonaan, tai pyrit hiljaa sopeutumaan joukkoon tekemällä asioita jotka eivät tunnu oikealta.
Saatat olla uupunut, kun taas ajoittain sinulla saattaa olla liian ylivirittynyt olo. Vointi saattaa vaihdella kovasti, ja tämä taas kuluttaa sinuun ja aiheuttaa pettymystä, kun ei saa elämää radalleen vaikka kaiken pitäisi päällepäin olla kunnossa!
Ajoittain saatat tuntea kuin katsoisit omaa elämää ulkopuolelta. Sinulla saattaa olla kokemus, että sinussa on monta puolta/osaa. Hetken saatat toimia kuin aikuinen, mutta jossain kohtaa oletkin pienen lapsen roolissa, joka kaipaa huomiota ja rakkautta. Saatat olla suorittanut elämää niin, että jokin aikakausi on pyyhkiytynyt kokonaan pois muististasi. Kiireisenä ihminen ei jää pohtimaan asioita, vaan peittää kiireen alle ikävälle tuntuvia tunteita. Se on kehon ja mielen suojelu mekanismi.
Sinun saattaa olla vaikea vastata kysymykseen "Kuka minä olen?". Minuus on hukassa. Identiteettisi pitää sisällään voimakkaan selviytymis moodin. Ihmisiä on vaikea päästää lähelle tai sitten koet ettei ihmissuhteista saa irti juuri mitään. Tunteiden säätely voi olla erityisen vaikeaa, ja mielesi painottuu pitkälti uhkakuviin ja katastrofiajatteluun. Elämään on vaikea luottaa.
Turvallisuuden tunne
Turvallisuuden tunne on ensisijaisen tärkeä asia onnistunutta hoitosuhdetta. Jos turvattomuuden tunne on syntynyt jo lapsuudessa, niin turvallisuuden tunteen aktivoiminen voi viedä aikaa. Tämän turvallisuuden tunteen löytyminen on kuitenkin mahdollista.

Yksilöllinen kokemus
Me kaikki koemme elämämme aikana jonkin tapahtuman joka aiheuttaa trauman. Tosin monesti meidän mieli pystyy nämä käsittelemään, niin ettei niistä jää kehomuistiin käsiteltävää. Kokemus niin sanotusti sulaa pois ajan saatossa.
Toisaalta itse tapahtuma ei ole se joka traumatisoi, vaan pikemminkin se mitä traumatapahtuman jälkeen tapahtuu. Jos ihminen jää kokemuksen kanssa yksin, eikä pääse purkamaan tapahtumaan niin tapahtuma voi "kapseloitua" kehomuistiin ja läikkyä yli myöhemmin eri oirein. Tosin tähän prosessiin vaikuttaa myös yksilön kyky käsitellä asioita. Toiselle sama tapahtuma ei aiheuta mitään, toiselle tapahtuma voi olla todella traumaattinen.
Psyykkinen trauma = Henkinen vaurio, joka aiheuttaa myös kehollisia oireita. Traumatisoiva tapahtuma on mikä tahansa yksilön kokema uhkaava tilanne, joka aiheuttaa epätavallisen voimakkaita, normaalia elämää häiritseviä reaktioita.
Traumatisoivan tapahtuman ei tarvitse olla aina henkeä uhkaava tapahtuma, vaan tapahtuma jota mielen on ollut vaikea käsitellä, tai sitten lapsuuden ajoilta kaltoinkohtelu joka on kestänyt pidemmän aikaa.
Hyvä huomioida
Traumaoireiden kirjo on laaja. Työvuosien aikana olen kohdannut useita vääriä diagnooseja joita asiakkaille on asetettu. Esimerkiksi kaikkien seuraavien diagnoosien alla on samankaltaisia oireita.
- Kaksisuuntainen mielialahäiriö
- AD/HD ADD
- Epävakaa persoonallisuushäiriö
- Trauma
- Ahdistus


Trauman oireet
Oireet tosiaan voivat olla kovin monimuotoisia, ja oireiden monimuotoisuuteen saattaa vaikuttaa traumasta ja koska trauma on tapahtunut. Tässä muutamia oireita, joita monella asiakkaallani on ollut, niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin oireita
- Ahdistusta
- Levottomuutta, keskittymiskyvyttömyyttä
- univaikeuksia (nukkuu pätkittäistä unta, vaikea nukahtaa, nukkuu liikaa)
- Vireystilojen voimakasta vaihtelevuutta
- Rytmihäiriöitä
- Migreeniä, astmaa tai joitain hengitys vaikeuksia
- Lihaskipuja, lihasnykimisiä
- Pelkotiloja, säpsähtelyä
- Paniikkikohtauksia
- Verenkierto ongelma (jalat tai kädet kylmät)
- Tässä muutamia oire- esimerkkejä

Polyvagaalinen teoria
Pintaraapaisua aiheesta
Polyvagaalisesta teoriasta löytyy tietoa pilvin pimein, kun googlaat aiheen joten lähestyn aihetta hyvin maan- ja ihmisläheisesti. Eli kerron sen, minkä koen sinun tarpeellista tietää.

Vagushermo
On kymmenes aivohermo, joka jakautuu kahteen haaraan. VVK=ventraali vagus (ventraalis-vagaalinen tila) sekä DVK=dorsaali vagus (Dorsaalis-vagaalinen tila)
VVK --> Ventraalis-vagaalinen tila on terveyden ja hyvinvoinnin optimaalinen tila (optimaalinen toimintavyöhyke) sosiaalinen liittyminen.
DVK --> dorsaalis-vagaalinen tila on krooninen stressi (jähmettymistila)
Tästä on kyse
Taistele, Pakene
- Pulssi nousee
- Lihasten verisuonet laajenevat
- Verenpaine nousee
- Ruoan sulatus hidastuu
- Silmäterät laajenevat
- Ihon pinta läpeää ja hikoaa
Sympaattisen hermoston aktivaatiotila
Stressitila. Uhkatilanteissa käynnistyy sisäinen puolustusrekatio, joka aiheuttaa edellämainittuja fyysisiäoireita. Välillä keho saattaa eagoida liian voimakkaasti tilanteeseen missä ei ole edes mitään uhkaa.
Sosiaalinen liittyminen VVK
- Sosiaalinen liittyminen
- keskittymiskyky parempi
- Ilo
- Tyytyväisyys
- Rakkaus
- Päätöksen teko vaivattomampaa
Ventraalis- Vagaalinen aktivoituminen
Keho-Mieli Terapialla pyritään saavuttamaan tämä tila takaisin. Pysyvästi sitä ei voi saavuttaa, sillä elämässä on paljon muuttuvia tekijöiät ja vireystiloihin vaikuttavia tapahtumia, mutta voimme vaikuttaa harjoitteilla yleiseen vireystilaan ja nopeuttaa palautumista stressitilasta tasapainoisempaan tilaan.
Lamaannus DVK
- Avuttomuus, toivottomuus, tunnottomuus, apatia
- Lamaantuminen
- Keskittymisvaikeudet
- kokemus, että kukaan ei halua minua tai kykene rakastamaan minua
- Hikoilu, pahoinvointi
Dorsaalis-Vagaalinen aktivoituminen
Esimerkiksi dissosiaatio johtuu dorsaalisen vagushermon jatkuvasta aktivaatiosta. Saatamme olla tilassa, mutta emme niin sanotusti läsnä. Päämäärien asettelu vaikeaa. Tila on masennuksenkaltainen.